Monimuotoisuus, ilmasto ja vedet

Ylläpidämme ja lisäämme monimuotoisuutta

Parannamme ja kehitämme yhdessä kumppaneidemme kanssa suomalaisten metsien ekologista monimuotoisuutta proaktiivisesti ja tuotoksia mitaten. Monimuotoisuuden turvaaminen on kiinteä osa myös talousmetsiemme käsittelyä.

Vastuullisesti toimiminen on arvo jo itsessään, mutta toimialaa kehittämällä haluamme myös luoda liiketoimintaa näistä panostuksista. Kokonaiskestävä metsätalous on siten keskeinen osa luontopääomastrategiaamme.

Noudatamme toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa lainsäädännön ja sertifioinnin vaatimuksia sekä oman ilmasto- ja monimuotoisuusohjelmamme linjauksia. Metsissämme käytetään uudistavan metsätalouden periaatteita noudattavaa Metsä Group Plus -metsänhoitomallia. Metsä Group Plus -metsänhoitomallin myötä luonnonhoitomme ylittää metsäsertifioinnin vaatimukset.

Panostamme talousmetsien luonnonhoidossa monimuotoisuuden kannalta keskeisten elinympäristöjen vaalimiseen ja arvokkaiden rakennepiirteiden lisäämiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa arvokkaiden luontokohteiden suojelemista, säästöpuuryhmien ja riistatiheikköiden jättämistä hakkuissa, lajiston määrää lisäävien tekopökkelöiden tekemistä sekä kuolleiden ja lahojen puiden säästämistä. Vesiensuojelusta huolehdimme riittävillä suojavyöhykkeillä, vesiensuojelusuunnitelmilla sekä muilla asiaan kuuluvilla toimenpiteillä.

Toteutamme ilmastoviisasta metsätaloutta

Teemme ilmastotekoja ilmastoviisaan metsätalouden keinoin lisäämällä puuston kasvua ja hillitsemällä maaperän päästöjä. Edistämme ja mahdollistamme tuulivoiman, aurinkovoiman ja uusiutuvan puuraaka-aineen käyttöä fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi. Ilmastotekojemme toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista seurataan vuosittain.

Ilmastoon liittyvän työmme lähtökohta on, että laadukkaasti kasvatetut ja hoidetut metsät toimivat hyvinä hiilinieluina. Siksi huolehdimme, että metsät uusiutuvat nopeasti ja saamme taimikot uudistushakkuiden jälkeen hyvään kasvuun. Jätämme metsiin hiilivarastona toimivaa lahopuustoa. Turvemailla vähennämme kasvihuonekaasujen vapautumista muun muassa jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla, ja kunnostusojituksista on käytännössä luovuttu.

Otamme metsänhoidossamme ilmastonmuutokset väistämättömät vaikutukset huomioon. Kun valitsemme kasvupaikalle sopivat puulajit ja metsiin riittävän monipuolisesti erilaisia puulajeja, kestävät metsämme paremmin myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia vaikutuksia. Käytämme aktiivisesti myös sekaviljelyä.

Finsilvan metsänhoitostrategian ja metsien käsittelyennusteiden mukaan niin puuston kuin metsämaankin hiilinielut vahvistuvat ja hiilivarastot kasvavat seuraavan 50 vuoden aikana.

Luonnonvarakeskuksen laskemien mukaan Finsilvan puuston hiilivarasto on noin 17 Mt CO₂eli noin 131 tn CO2ekv ha-1. Kivennäismailla metsämaan maaperän hiilivarasto on noin 20 Tg CO2ekv. Luonnonvarakeskuksen mukaan Finsilvan turvemaiden keskimääräinen hiilivarasto on noin kahdeksankertainen kivennäismaahan verrattuna. Tämä tarkoittaa Finsilvan turvemaiden hiilivaraston olevan noin 40 Tg CO2ekv.

Suurin osa Finsilvan tuottamista ilmastohyödyistä syntyy fossiilisten raaka-aineiden korvaamisesta. Vuosittain Finsilvan metsistä korjattavan raakapuun hiilisisältö on yli 0,4 Tg CO2ekv. Vuonna 2021 Finsilvan markkinoille tuottama puu vähensi arviolta 300 000 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Se vastaa noin 80 000 polttomoottoriauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä.

Ennallistamme ja suojelemme metsiä

Finsilva ennallistaa aktiivisesti heikentyneitä elinympäristöjä. Yleensä ennallistamista toteutetaan yhteistyössä useamman toimijan kanssa siten, että hankkeelle on erikseen haettu joko julkinen tai yksityinen rahoitus. Valtaosa ennallistetuista kohteista on ojitettuja heikkokasvuisia soita. Lisäksi toteutamme erilaisia vesiensuojeluun liittyviä hankkeita, kuten virtavesien kunnostuksia, paahderinteiden hoitoa sekä lehtojen hoitoa. Töitä tehdään sekä talousmetsissä että suojelualueilla.

Ennallistamme metsiä myös vuosittaisilla metsäalueiden kulotuksilla ja säästöpuuryhmien poltoilla. Näin tuotamme uhanalaisten lajien tarvitsemia paloympäristöjä, joista on tällä hetkellä Suomessa pulaa.

FSC-sertifiointi edellyttää, että vähintään viisi prosenttia metsäalueistamme on metsätalouskäytön ulkopuolella, kärjessä monimuotoisuudelle tärkeimmät luontokohteet. Finsilvan metsistä toiset viisi prosenttia on erityiskäsittelykohteita, joissa metsää käsitellään esimerkiksi jatkuvapeitteisillä menetelmillä. Parannamme metsien monimuotoisuutta myös luonnonhoidollisilla hakkuilla, joiden tarkoituksena on parantaa luontoarvoja tietyissä metsätyypeissä, kuten lehdoissa.

Finsilvan alueilla on 35 METSO-luonnonsuojelualuetta ja neljä Helmi-luonnonsuojelukohdetta sekä 31 muuta luonnonsuojelulain mukaista suojelualuetta. Suojelualueemme on aina pysyvästi suojeltuja. Lue lisää luonnonsuojelualueitamme esittelevästä artikkelisarjasta.

METSO- ja Helmi-ohjelmat ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia työkaluja, joiden avulla yksityiset maanomistajat voivat perustaa luonnonsuojelualueita ja saada suojeltavasta alueesta korvauksen. METSO-ohjelman avulla suojellaan luonnonarvoiltaan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä erityisen arvokkaita metsiä. Helmi-ohjelman avulla puolestaan kunnostetaan esimerkiksi lintuvesikohteita, metsäisiä elinympäristöjä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja soita.

Haluatko tietää lisää?

Monimuotoisuutta ja ilmastoa koskevissa kysymyksissä voit olla yhteydessä metsä- ja ympäristöpäällikköömme Markus Nissiseen (markus.nissinen[a]finsilva.fi). Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen info[a]finsilva.fi, josta ohjaamme sen eteenpäin.

Usein kysyttyä monimuotoisuudesta, ilmastosta ja vesiensuojelusta

1. Miksi Finsilva investoi monimuotoisuuteen ja ilmastoon?

Vastuullisesti toimiminen on arvo jo itsessään, mutta luontopääomayhtiönä Finsilva näkee panostukset monimuotoisuuteen ja hiilineutraaliuteen investointeina, joille on saatavissa lisätuottoa markkinoilta.

Jo nyt saamme tuloa voimakkaammasta talousmetsien luonnonhoidosta ja luonnonarvomarkkinoilta. Kun markkinat kehittyvät, on kaupallinen potentiaali vielä huomattavasti suurempi sekä meille että ihan tavalliselle yksityismetsänomistajalle, joka aktiivisesti lisää monimuotoisuutta metsässään.

2. Onko metsätaloudessa sijaa monimuotoisuuden vaalimiselle?

Ehdottomasti on! Luonnonvarakeskus teki Finsilvan metsäaineistolla laskelman siitä, miten aktiivinen monimuotoisuuden lisääminen näkyy metsiemme kehityksessä ja tuotto-odotuksessa seuraavan 50 vuoden aikana. Laskelmat osoittavat, että monimuotoisuuden merkittävä lisääminen ei heikennä metsätaloudesta saatavia tuottoja – ja samaan aikaan monimuotoisuudelle merkittävät rakennepiirteet lisääntyvät huomattavasti. Tutustu Luken raporttiin.

3. Ovatko Finsilvan metsät hiilinielu?

Nykyisellä toimintamallilla Finsilvan metsät ovat hiilinielu ja nielu myös säilyy. Metsämaan puuston sekä kivennäismaan maaperän hiilivarasto pysyttelee 50 vuoden aikajaksolla samalla tasolla, ollen noin 20 miljoonaa tonnia (MtnCO2ekv).