Niinijoen varrella sijaitseva kahdeksan hehtaarin suoalue ennallistetaan Finsilvan ja Keski-Suomen elinvoimakeskuksen sopimuksen mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä lettosuoalue kuuluu kansalliseen Helmi-ohjelmaan. Suolla esiintyy uhanalaisia kasvilajeja. Ennallistamistoimien jälkeen koko alue suojellaan.
Finsilvan omistama Ruostepuron kiinteistö on kauttaaltaan ojitettu ja voimakkaasti puustottunut suoalue. Puustoa poistamalla ja ojia tukkimalla vähennetään Niinijokeen kohdistuvaa kuormitusta ja palautetaan alueen vesitaloutta kohti luonnontilaa. Ennallistamistyöt aloitettiin talven aikana poistamalla puustoa Niinijoen lounaispuolelta.
Suoalueen lettokorvessa kasvaa Keski-Suomen ainoa vaarantuneeksi luokitellun röyhysaran esiintymä sekä muita uhanalaisia lajeja, kuten kampasammalta ja vilukkoa. Lettokorpi on yksi rehevimmistä suotyypeistä, ja poikkeaa siten Finsilvan ennallistamiskohteille tyypillisistä heikkokasvuisista ja vähäpuustoisista rämeistä. Avolähteinä ja tihkupintoina näkyvä pohjavesivaikutus on keskeinen tekijä lettokorven säilymisessä. Luonnonsuojelun asiantuntija Elina Makkonen Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta sanoo kohteen soveltuvan erinomaisesti Helmi-ohjelmaan.
– Ojitus heikentää voimakkaasti näiden elinympäristöjen luonnontilaa. Ennallistamistoimet turvaavat useita arvokkaita pienvesi- ja suoluontotyyppejä sekä parantavat uhanalaisen lajiston elinympäristöjä. Ennallistamistöiden jälkeen alueesta tehdään suojelualue, joka täydentää alueella olemassa olevaa suojelualueverkostoa, kertoo Makkonen.
Ennallistaminen palauttaa suon vesitaloutta ja elinympäristöjä
Suoalue on nykytilaltaan ojitettua korpea ja turvekangasta. Lettokorven vieressä on useita lähteitä, jotka purkavat vetensä ojiin. Ensimmäisiä merkkejä ojituksesta näkyy jo 50-luvun ilmakuvissa. Ennallistamistoimien tavoitteena on palauttaa alue mahdollisimman lähelle sen luontaista tilaa poistamalla puustoa, tukkimalla ja patoamalla ojia sekä kunnostamalla alueen lähteet.
– Yksityiskohtaista puunkorjuusuunnitelmaa varten tarvittiin laajaa osaamista ennallistettavien elinympäristöjen erityispiirteistä, vesiensuojelusta ja puunkorjuun teknisestä puolesta. Suunnitelman laadintaan osallistui niin Keski-Suomen elinvoimakeskuksen, Metsä Groupin kuin Finsilvan asiantuntijoista koostuva ryhmä, kertoo Antti Rantala, Metsä Groupin metsäasiantuntija.
Finsilva osallistuu talviaikaisen puunkorjuun ja syksyllä jatkuvien ennallistamistöiden metsurityön kustannuksiin. Viime talvena aloitetun hakkuun tarkoitus on poistaa puut ojalinjoilta ja penkoilta, jotta ne voidaan täyttää suon luontaisen vesitalouden palauttamiseksi.
Lisäksi osittaisella puuston poistolla vähennetään puuston haihduttavaa vaikutusta, umpeenkasvua ja varjostusta sekä luodaan alueelle valoisia laikkuja. Jokainen aari vaatii erittäin tarkan maastosuunnittelun.
– Puustoa poistettiin siten, että esimerkiksi lähde-elinympäristöjen pienilmasto- ja varjostusolosuhteet säilytettiin. Lahopuun määrää lisättiin tekopökkelöillä. Puunkorjuussa opastimme hakkuu- ja ajokonekuskeille ajoreitit sekä kohteen erityispiirteet yhteistyössä elinvoimakeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Puunkorjuu jatkuu ensi talvena, Rantala toteaa.
Suoalueen ennallistamistyön yhteydessä kaadetaan metsurityönä yksittäisiä puita kaivinkoneen tieltä.
– Ojat pyritään pääsääntöisesti täyttämään kokonaan. Lisäksi tehdään tarvittaessa patoja tukemaan täyttöä, jotta vesi ei pääse virtaamaan niitä pitkin Niinijokeen. Näin joen kuormitus vähenee. Lähteiden ja lähdenoron ympärille jätetään suojavyöhykkeet, kertoo Petri Manninen, Metsä Groupin maankäyttöasiantuntija.
Yhteistyöllä vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta
Maanomistajien, kuten Finsilvan aktiivisuus ja yhteistyö Elinvoimakeskuksen kanssa on keskeinen edellytys Helmi-ohjelman toteutumiselle. Finsilvalla on entuudestaan yhteensä 70 suojelualuetta, joista neljä on Helmi-soidensuojelualutta, 35 METSO-metsänsuojelualuetta ja 31 muuta luonnonsuojelulain mukaista suojelualuetta.
Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Ruostepuron kiinteistö suojellaan ennallistamistoimien jälkeen.
– Ennallistamistoimet tehdään yksityisten maanomistajien kiinteistöillä ja ne ovat täysin vapaaehtoisia. Mitä useampi maanomistaja antaa ennallistamistoimille hyväksyntänsä, sitä vaikuttavampia ennallistettujen ja suojeltujen alueiden verkostoja saadaan aikaan, Elina Makkonen toteaa.
