Luontopääoman, eli uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen, ylläpitäminen ja tuottaminen on aikamme tärkeimpiä tehtäviä. Luontopääomalla on ollut kriittinen rooli yhteiskuntamme olemassaolossa – ja on sitä jatkossakin.
Voiko tämä tehtävä onnistua, jos tukeudumme pelkästään jo kokeiltuihin konsteihin? Eikö ole jo korkea aika, että säätelyn ja julkisen rahoituksen lisäksi otamme markkinat mukaan aktiivisesti ylläpitämään ja tuottamaan luontopääomaa?
Kuuntele Luontopääoma-podcast
Luontopääoma-podcastissa keskustellaan luontopääoman ja metsätalouden mahdollisuuksista.
Vieraina ovat Sitran johtava asiantuntija Tatu Torniainen, CapMan Oyj:n toimitusjohtaja Pia Kåll ja Helsingin yliopiston dekaani Ritva Toivonen. Keskustelua vetää Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen.
Jaksojen teemat:
1. Tarvitseeko luontopääoma taloutta?
2. Millaiset markkinat luontopääomalle tulisi luoda?
3. Mitä vaikutuksia luontopääoman ja markkinavoimien yhdistämisellä on?
5 askelta markkinavetoiseen luontopääoma-ajatteluun
Metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva on yksi Suomen suurimmista metsänomistajista. Tavoitteenamme on tuoda markkinat mukaan ylläpitämään ja tuottamaan luontopääomaa. Alla on viisi tulokulmaa, jotka auttavat tämän tavoitteen saavuttamisessa.
1. Otetaan markkinat regulaation rinnalle
Regulaatiolla on tärkeä rooli pelisääntöjen luomisessa, mutta yksistään regulaatio on tehoton, riittämätön ja kallis tapa vaikuttaa luontopääoman ylläpitämiseen. Se ei kannusta tekemään investointeja, joita luontopääoman tuottaminen vaatii. Ja koska yhteiskunnallamme ei ole mahdollisuuksia lisätä panostuksia metsäluonnon monimuotoisuuden tuottamiseen, mukaan tarvitaan markkinat.


2. Määritetään luontopääomalle hinta
Luontopääoman jokaiselle osa-alueelle eli kaikille luonnon tarjoamille palveluille ja tuotteille tarvitaan markkinoiden kautta määrittyvä hinta. Jos nykyiseen tapaan lähinnä vain puuraaka-aineella on hinta, vain puuta kannattaa silloin tuottaa.
3. Luodaan taloudelliset kannustimet
Kun kaikkien luonnon tarjoamien palveluiden ja tuotteiden taloudellinen arvo tunnistetaan nykyistä paremmin, niiden tuottamiseen tulee aito taloudellinen kannustin. Kannustimet puolestaan synnyttävät tarjontaa markkinoille.
Esimerkiksi hiilinielun myyminen eteenpäin kompensointia tarvitseville yrityksille avaisi metsänomistajille uusia luontopääomaa tuottavia ja taloudellisesti järkeviä tapoja saada tuottoa metsäomaisuudestaan.


4. Ylläpidetään ja tuotetaan luontopääomaa aktiivisesti
Markkinalähtöinen luontopääoman ylläpitäminen ja tuottaminen on luonteeltaan aktiivista toimintaa, joka tuo kestävästi hyvää koko yhteiskunnalle – metsäluonnolle, ilmastolle, metsänomistajille, kansalaisille ja kansantaloudelle.
5. Annetaan kaikille mahdollisuus osallistua
Luontopääomalle luotujen markkinoiden kautta jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on mahdollisuus osallistua aktiivisesti ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen. Silloin kuluttajat voivat aidosti valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten yritykset ja maanomistajat luontopääomaa ylläpitävät ja tuottavat.

Miten onnistumme yhdessä ottamaan nämä askeleet? Lue lisää blogistamme!
”Markkinoilla on rahaa ja myös intressi niin ilmastomuutoksen kuin luontokadon torjumiseen. Tarvitaan vain ne pelisäännöt ja toimivat markkinat!”
Mietityttääkö luontopääoma? Etsitkö aiheen läpikotaisin tuntevaa juttukumppania? Rimpauta tai laita viestiä Juhalle!
JUHA HAKKARAINEN, FINSILVAN TOIMITUSJOHTAJA
juha.hakkarainen@finsilva.fi
+358 400 870 867
finsilva.fi

Usein kysyttyä luontopääomasta
1. Mitä luontopääoma tarkoittaa?
Luontopääoma tarkoittaa luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia tuotteita sekä palveluita. Se koostuu kaikesta luonnonvaraisesta pääomasta, eli ekosysteemeistä, luonnonvaroista ja ekosysteemipalveluista. Siihen kuuluu maaperän, mineraalien, ilman, veden ja niissä elävän luonnon kokonaisuus.
Professori Partha Dasguptan mukaan luontopääoma pitäisi nostaa talousteoriassa ja sen soveltamisessa ns. tuotetun pääoman ja inhimillisen pääoman rinnalle tasavertaiseksi tuotantopanokseksi, jonka kuluminen tulisi ottaa huomioon taloudellista kehitystä arvioitaessa (Valtioneuvosto).
2. Mitä ovat ekosysteemipalvelut?
Ekosysteemipalvelut tarkoittavat luonnon ekosysteemien tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle sekä ihmisen hyvinvoinnille. Ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi puhdasta vesi, ruokakasvien pölytys, raaka-aineet ja hiilensidonta. Ekosysteemipalvelut jaetaan neljään luokkaan: tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Lue lisää ekosysteemipalveluista artikkelistamme.
3. Mitä ovat luonnonvarat?
Luonnonvaroihin kuuluu kaikki se luonnossa oleva, jota ihminen pystyy hyödyntämään omaksi edukseen: esimerkiksi puuta, mineraaleja, vettä, tuulta ja aurinkoenergiaa. Luonnonvarat jaetaan uusiutumattomiin (kuten fossiiliset polttoaineet, mineraalit ja metallit) ja uusiutuviin (kuten metsät ja puu, tuulivoima ja aurinkoenergia) luonnonvaroihin.
4. Mikä on ekosysteemitilinpito ja mihin sitä käytetään?
Ekosysteemitilinpito on kansainvälinen menetelmä, jolla mitataan ja seurataan luonnonvarojen ja ekosysteemipalveluiden määrää/laajuutta ja rahallista arvoa. Sen avulla voidaan havainnollistaa, miten luontopääoma tuottaa hyötyjä yhteiskunnalle ja taloudelle. Menetelmä pohjautuu YK:n julkaisemiin standardeihin ja suosituksiin, ja sen avulla voidaan tehdä parempia päätöksiä luonnonvarojen käytöstä ja suojelusta. Lue lisää artikkelistamme.
5. Mikä on luontopääoman tilinpito ja miten se eroaa ekosysteemitilinpidosta?
Luontopääoman tilinpito (natural capital accounting) on menetelmä, jolla luonnonvarat ja ekosysteemien tuottamat hyödyt muutetaan taloudellisesti mitattavaan muotoon. Se arvioi sekä bioottisten (elävien) että abioottisten (elottomien) luonnonvarojen arvon rahassa.
Ekosysteemitilinpidon tavoin se auttaa huomioimaan luontopääoman ja ekosysteemipalvelut päätöksenteossa nykyistä paremmin. Siinä missä ekosysteemitilinpito tarkastelee laajemmin ekosysteemien tilaa ja niiden tuottamia palveluita, keskittyy luontopääoman tilinpito luontopääoman varantojen ja taloudellisen arvon tarkasteluun.
6. Mitä on ekologinen kompensaatio?
Ekologinen kompensaatio on yksinkertaistettuna luonnolle aiheutetun haitan korvaamista konkreettisin luonnossa tehtävin toimin. Kompensaatio on ns. lievennyshierarkian viimeinen keino haittojen hallinnassa (vältä – lievennä – kunnosta – kompensoi). Kompensaatiomarkkinat tarjoavat tavan hyvittää esimerkiksi rakentamisen negatiivisia vaikutuksia.
Ajatus on, että suomalaiset yritykset ja yhteisöt voivat kompensoida vaikutuksiaan rahoittamalla luonnon monimuotoisuutta lisääviä tai hiiltä sitovia toimia muualla, jolloin maanomistaja saa kompensaatiosta myös rahallista korvausta. Suomessa kompensointi on toistaiseksi vapaaehtoista muiden kuin Natura-alueiden osalta. Lue lisää artikkelistamme.
7. Miten ekologinen kompensaatio toimii käytännössä?
- Ekologinen kompensaatio toteutetaan, kun luontohaittoja ei voida välttää tai lieventää. Ensin arvioidaan haitan määrä luonnonarvohehtaareina.
- Kompensaation tulee olla laadultaan ja määrältään vähintään vastaava kuin aiheutettu haitta. Toimenpiteiden tulee tuottaa lisäarvoa luonnolle – ei vain ylläpitää nykytilaa.
- Ympäristöviranomainen eli ELY-keskus ja vuoden 2026 alusta Elinvoimakeskus arvioi, onko kompensaatio riittävää. Hyväksytyt kompensaatiot tallennetaan Aluehallintoviraston (AVI) ylläpitämään kompensaatiorekisteriin.
- Haitan aiheuttaja maksaa esimerkiksi suon ennallistamisen. Kompensoitu alue jätetään pysyvästi taloudellisen käytön ulkopuolelle.
8. Mitä luonnonarvohehtaari (lha) tarkoittaa?
Luonnonarvohehtaari on keskeinen mittari ekologisessa kompensaatiossa ja luonnonarvokaupassa. Luonnonarvohehtaari on virallinen luontoarvoyksikkö, jolla arvioidaan kohteen luontoarvot ekologisen tilan ja pinta-alan yhdistelmänä, mahdollisen luontohaitan suuruus ja toisaalta haitan kompensoimiseksi tarvittavan hyvityksen määrä.
Luonnonarvohehtaarilla kuvataan kohteen ekologista tilaa asteikolla 0–1 (0 = täysin heikentynyt, 1 = luonnontilainen). Kompensoitava määrä saadaan kertomalla luontoarvohehtaari alueen pinta-alalla. Lue lisää artikkelistamme.
9. Miten luonnonarvohehtaari lasketaan?
Luonnonarvohehtaari (lha) lasketaan yhdistämällä alueen ekologinen tila ja pinta-ala. Peruskaava on ekologinen tila x pinta-ala. Ekologisessa kompensaatiossa huomioidaan lisäksi luontohaitan suuruus ja uhanalaisuuskerroin.Tällöin kaava on ekologinen tila x pinta-ala x heikennyksen suuruus x uhanalaisuuskerroin. Tulos kertoo, kuinka paljon ekologisen kompensaation hyvitystoimenpiteitä tarvitaan, jotta aiheutettu haitta voidaan kompensoida.
Lue lisää luontopääomasta
-

Webinaari: Luonnonarvokaupan taustat ja toteutus
-

Näin toimii Suomen ensimmäinen markkinaehtoinen luonnonarvokaupan hanke
-

Suomeen uusi luonnonarvokaupan pilottihanke – S-ryhmä ostaa luontoarvoja maanomistaja Finsilvalta
-

Luonnonarvomarkkinoita valmistellaan vauhdilla – Finsilva on täydessä valmiudessa
-

Vesiensuojelu metsätaloudessa: kolme tapaa edistää vesien tilaa
-

Ikaalisten Jouhinevalle perustetaan yli 53 hehtaarin luonnonsuojelualue – osa valtakunnallisesti arvokasta suokokonaisuutta
Tilaa uutiskirjeemme!
Kiinnostaako sinua kuulla, mitä metsässä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa? Mitä tapahtuu perinteisessä metsätaloudessa, millaisia uusia innovaatioita on kehitteillä ja miten Finsilva kehittää toimintaansa? Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt kartalla metsätalouden uusimmista puheenaiheista!