Finsilvan mailla tutkitaan, miten turvemaiden ennallistamista ja hiilivarastojen seurantaa voidaan kehittää. Ojitettujen turvemaiden hoito on yksi metsätalouden ilmastokestävyyden keskeisistä kysymyksistä.
Ilma lepää kosteana metsän yllä, kuuset kumartelevat tuulessa. Aikoinaan ojitettu rehevä turvemaa antaa periksi saappaan alla.
Olemme Finsilvan mailla Virtain Vermassalossa, yhdellä EU-rahoitteisen OGCR-tutkimushankkeen maastokohteista. Täällä kerättävä tieto auttaa kehittämään ennallistamisen ja hiilenseurannan työkaluja, joilla arvioidaan ja todennetaan metsien käytön ja hoidon vaikutuksia aiempaa tarkemmin.
Ennallistamisen potentiaalia etsimässä
OGCR-hankkeessa (Open Geospatial Carbon Registry) kehitetään digitaalista järjestelmää maaperän, biomassan ja turpeen hiilivarastojen seurantaan. Suomessa työtä vetää Luonnonvarakeskus (Luke), ja Finsilva tarjoaa tutkimukseen soveltuvia maastokohteita.
– Tarkoitus on saada hankkeesta lisää tietoa metsänhoidon ja ennallistamisen toimista, joilla pidetään hiili maaperässä, eikä päästetä sitä taivaalle, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen kertoo.
Vermassalossa työ kohdistuu erityisesti siihen, miten turvemaiden ennallistamispotentiaalia ja vesitaloutta voidaan arvioida nykyistä tarkemmin.
Ennallistamista siellä, missä sillä on suurin vaikutus
Maastosta kerätty tieto auttaa tarkentamaan Luken kehittämää mallia, jonka avulla arvioidaan potentiaalisia ennallistamiskohteita, kuivuusriskialueita ja muita turvemaiden käsittelykohteita.
– Mittaukset näyttävät, kuinka hyvin paikkatietoa, kosteusmalleja, ojaverkostoja ja laserkeilausaineistoja hyödyntävä malli toimii maastossa, Nissinen sanoo.
Metsänomistajaa tieto auttaa erottamaan kohteet, joilla aktiivinen ennallistaminen kannattaa niistä kohteista, joilla passiivinen palautuminen riittää tai joilla metsänkasvatusta voidaan jatkaa ilmastokestävällä tavalla.
Tiedosta on hyötyä myös luonnonarvomarkkinoilla. Kun ennallistamisen vaikutuksia pystytään arvioimaan ja todentamaan luotettavasti, luonnon tilaa parantaville toimille voidaan rakentaa vieläkin uskottavampia toimintamalleja.
– Luonnonarvomarkkinoilla vaikuttavuus syntyy siitä, että toimet kohdistetaan oikeisiin kohteisiin. Kun tiedämme tarkalleen, missä ennallistamisen vaikutus on suurin, samalta pinta-alalta voidaan tuottaa enemmän todennettavia luonnonarvohehtaareja, Nissinen sanoo.
Kuusivaltaiset turvemaat kiinnostavat tutkimusta
Vermassalosta löytyy paljon aikoinaan ojitettua suota ja rehevää kuusivaltaista metsää, minkä vuoksi alue soveltuu hyvin OGCR-hankkeen tutkimuskohteeksi. Rehevät kuusivaltaiset turvemaat ovat erityisen kiinnostavia, sillä ne ovat hiilirikkaita ja siksi olennaisia sekä hiilen kertymisen että päästöjen näkökulmasta.
Vermassalon laajuus antaa mahdollisuuden tarkastella erilaisia kohteita saman metsäalueen sisällä.
– On mielenkiintoista kuulla tutkimuksen edetessä, mitä uusia keinoja voisimme ottaa valikoimaamme ilmastokestävyyden parantamiseksi. Jatkokasvatukseen sopimattomien soiden ennallistamisen, kunnostusojituksista luopumisen ja rehevien kuusivaltaisten korpien jatkuvan kasvatuksen myötä moni tiedossa olevista toimenpiteistä on jo tehty, Nissinen pohtii.
Lue lisää:
Tutustu muihin käynnissä oleviin ja toteutuneisiin tutkimushankkeisiin, joissa olemme mukana.
Lue metsäntutkimuksen merkityksestä osana metsätaloutta ja metsänhoitoa.
