Uusi tutkimustieto auttaa löytämään kestävämpiä tapoja hyödyntää talousmetsiä. Finsilvan mailla Keski-Suomessa selvitetään perusteellisesti uudistavan metsätalouden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Kuvausdrooni hyrrää kilpaa lintujen viserryksen kanssa petäjävetisellä hakkuualueella. Käynnissä on uraauurtavan metsäntutkimuksen ensimmäiset maastotyöt. Jyväskylän yliopiston väitöstutkija Pia Asikainen on paikalla tutkimassa, miten Metsä Groupin uudistava metsätalous vaikuttaa metsäluonnon monimuotoisuuteen.
Kaikki tutkimukseen valitut uudistavan metsätalouden alueet ovat Finsilvan päätehakkuukohteita. Niitä verrataan PEFC-sertifioituihin kohteisiin, joiden käsittelyssä ei ole huomioitu monimuotoisuutta yhtä voimakkaasti. Lisäksi vertailua tehdään kokonaan käsittelemättömiin metsiin.
– Metsätaloudessa kehitetään jatkuvasti kestävämpiä tapoja hyödyntää talousmetsiä. On tärkeää, että uusien menetelmien vaikutukset todennetaan tutkitulla tiedolla. Siksi Finsilva isona metsänomistajana tarjoaa aktiivisesti metsiään tutkimuskäyttöön ja on mukana mahdollistamassa uuden tiedon syntymistä, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen sanoo.
Miten uudistava metsätalous toimii käytännössä?
Uudistavassa metsätaloudessa on tavoitteena sovittaa yhteen taloudellinen metsänkäyttö ja luontopääoman vahvistaminen. Finsilva toteuttaa tätä Metsä Group Plus -metsänhoitomallilla, joka on ollut käytössä kaikissa yhtiön talousmetsissä kesästä 2023 lähtien.
Mallissa metsiin jätetään tavanomaista enemmän esimerkiksi säästöpuita, palanutta puuta, tekopökkelöitä, harvemmin esiintyviä lehtipuita ja suojatiheikköjä sekä leveämmät suojavyöhykkeet vesistöjen varsille.
– Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa konkreettista tietoa siitä, miten uudistavan metsätalouden vaikutukset näkyvät käytännössä esimerkiksi metsän rakenteessa, lajistossa, maaperässä ja arvoketjussa, Asikainen kertoo.
Tekoäly ja DNA-analyysit näyttävät metsän uudessa valossa
Asikaisen väitöstutkimuksessa hyödynnetään uusia metsäntutkimuksen menetelmiä, kuten drooneilla tehtävää laserkeilausta, tekoälyavusteista lintulajien tunnistamista sekä DNA-pohjaisia menetelmiä lajiston ja maaperän kartoittamiseen.
– Uusi teknologia auttaa muodostamaan luonnon monimuotoisuudesta aiempaa kattavamman kuvan. On hyvin todennäköistä, että tunnistamme alueilta myös kokonaan uusia lajeja, Asikainen toteaa.
Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston ja Metsä Groupin kumppanuutta. Asikaisen väitöstutkimus on kumppanuuden ensimmäinen hanke, ja siinä yhdistyy useiden tutkimusryhmien osaaminen. Teknologian kehittämisessä ja hyödyntämisessä on esimerkiksi mukana Muuttolintujen kevät -sovelluksen kehittäjät akatemiaprofessori Otso Ovaskaisen tutkimusryhmästä.
Näin tietoa kerätään metsästä
- Laserkeilaus drooneilla auttaa tarkastelemaan metsän rakennetta, säästöpuita ja lahopuuta aiempaa tarkemmin.
- Tekoälyavusteinen äänitunnistus tallentaa lintujen ääniä vuorokauden ympäri ja auttaa tunnistamaan lajeja automaattisesti.
- DNA-pohjaiset menetelmät tuottavat tietoa lajistosta, maaperän eliöstöstä ja sienistä.
- Hyönteispyydykset ja maastokartoitukset täydentävät teknologialla kerättyä aineistoa ja tuovat tietoa esimerkiksi hyönteisistä, lahopuusta ja säästöpuista.
Tieto ohjaa metsänhoidon kehittämistä
Tutkimus antaa Finsilvalle ja muille metsänomistajille arvokasta tietoa siitä, miten taloudellisesti kannattava metsätalous ja luonnon monimuotoisuuden aktiivinen vahvistaminen voidaan yhdistää.
– Metsänhoitoa on aina tehty kulloisenkin parhaan tiedon pohjalta, mutta kun tieto tarkentuu, täytyy totuttuja toimintatapoja pystyä tarkastelemaan kriittisesti ja analyyttisesti. Meille tutkimus antaa mahdollisuuden kehittää omaa toimintaamme tutkimusperustaisesti, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen sanoo.
Käytännössä uutta tietoa voidaan käyttää esimerkiksi Finsilvan oman metsänhoitomallin päivittämisessä. Tutkimus auttaa myös arvioimaan odotushorisonttia. Luonnonvarakeskuksen tekemien skenaariolaskelmien mukaan metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet kasvavat 50 vuoden aikajänteellä Finsilvan metsissä merkittävästi.
Nelivuotinen urakka valmistuu 2029
Asikaisen tutkimushanke kestää neljä vuotta ja ulottuu useille kymmenille maastokohteille Keski-Suomessa. Tutkimuksessa yhdistyvät ekologian, teknologian ja liiketoiminnan näkökulmat, jotta uudistavan metsätalouden vaikutuksia voidaan tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
– Tällaista tutkimusta ei olisi mahdollista tehdä ilman metsänomistajia, jotka suhtautuvat yhteistyöhön avoimesti ja myönteisesti. Kun tutkijat ja metsänhoidon päätöksiä tekevät ovat avoimessa vuoropuhelussa, tutkimus ei jää vain paperille, vaan sillä on käytännön vaikutusta, Asikainen sanoo.
Asikaisen väitöstutkimuksen on määrä valmistua vuonna 2029, mutta tuloksia aletaan saada jo aiemmin. Ensimmäinen tutkimusartikkeli valmistuu näillä näkymin jo alkuvuonna 2027. Finsilva seuraa tutkimuksen etenemistä tiiviisti!
Lue lisää:
Tutustu käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin, joissa olemme mukana.
Lue Ylen juttu Asikaisen tutkimuksesta.
