Uudenmaan ainoan raakkukannan tulevaisuutta turvataan siirtoistutuksilla Finsilvan mailla. Mustionjoen uhanalaisille jokihelmisimpukoille luodaan uusia elinympäristöjä, joissa niiden on mahdollista jatkaa elinkiertoaan ja tuottaa uusia sukupolvia. Kuvassa soraikkoja rakentavat virtavesiasiantuntija Mikko Melasniemi, hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä ja ympäristöasiantuntija Joonas Tammivuori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) Raakku ohoi! -hankkeessa etsitään keinoja pelastaa Mustionjoen raakkukanta, joka on samalla Uudenmaan ainoa ja Etelä-Suomen viimeinen, erittäin uhanalaisen lajin esiintymä. Finsilva tarjoaa raakuille uuden elinympäristön suojelualueeltaan.
“Finsilvan suojelualue vaikuttaa erinomaiselta siirtoistutuspaikalta raakuille, joten olemme ilman muuta mukana hankkeessa. Raakuille rakennetaan soraikkoja käsityönä, ja tartumme itsekin lapionvarteen. Raakut myös puhdistavat elinkiertonsa aikana vettä ja hoitavat siten kaikkien lajien elinympäristöä. Jos raakut voivat hyvin, yleensä koko ekosysteemi voi hyvin”, sanoo Markus Nissinen, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö.
“Alueella toimimiseen tarvitaan aina myös vapaaehtoinen lupa maanomistajalta. Finsilvan suostumus on meille ratkaiseva luonnon monimuotoisuuden lisäämisen ja raakkujen pelastamisen kannalta”, toteaa Juha-Pekka Vähä, hankepäällikkö Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.
Raakun toukat kehittyvät simpukaksi lohikalojen kiduksissa
Raakun ei ole hyvä olla Mustionjoessa, jossa voimalaitosten padot katkaisevat sen luonnollisen elinkierron. Ennen niin vuolaat kosketkin ovat vain muisto. Raakut tarvitsevat lohikaloja, joiden kiduksissa toukat kehittyvät pieniksi simpukoiksi ennen pudottautumistaan joen pohjalle. Lohi taas ei pääse nousemaan ilman rakennettuja kalaportaita tai muita teknisiä kalateitä, joiden lupaprosessit ovat kesken.
“Raakuilla on paljon olosuhdevaatimuksia. Padotussa Mustionjoessa elinympäristöt ovat vähissä, eivätkä raakut ole pystyneet lisääntymään noin 80 vuoteen. Mustionjoen raakkujen elinikä on 80–90 vuoden välimaastossa, joten aikuisten simpukoiden lukumäärä on tällä hetkellä kriittisen pieni”, kertoo Vähä.
LUVY koordinoi hanketta, jonka tavoitteena on edistää virtavesiluonnon monimuotoisuutta ja pelastaa Mustionjoessa sinnittelevä Suomen eteläisin jokihelmisimpukkakanta perustamalla uusi esiintymisalue. Myös voimalaitosten purku saattaa aikanaan toteutua, mutta raakut eivät voi sitä eivätkä hitaita kalateiden lupaprosesseja odottaa.
“Mustionjoen alajuoksulta on kerätty aikuisia sekä iäkkäitä raakkuja, ja niitä on siirretty yläjuoksulle Finsilvan omistajalle suojelualueelle. Tällainen aikuisten, luonnossa kasvaneiden raakkujen siirtoistutus on nyt tehty ensimmäistä kertaa Suomessa. Tämä on iso uutinen!” Vähä sanoo.
Siirtoistutukset lisäävät virtavesiluonnon monimuotoisuutta
Uuden elinympäristön pitää soveltua sekä raakuille että lohikalojen poikasille. Tavoitteeseen pyritään elinympäristökunnostuksella sekä aikuisten raakkujen laitoskuntouttamisella ja viljelyllä.
“Tämä on viimeinen mahdollisuus pelastaa Mustionjoen raakut. Sukeltajat ovat keränneet raakkuja, joista valitaan muutaman kymmenen yksilön joukko. Niiden kuntoutumista lisääntymiskelpoiseksi seurataan Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimuslaitoksessa, joka on yhteistyökumppanimme hankkeessa”, kertoo Vähä.
Tällä kertaa Finsilvan suojelualueelle istutettiin kuitenkin suoraan Mustioen alajuoksulta nostettuja, aikuisia raakkuja. Finsilva ja LUVY istuttavat lisää raakkuja syksyllä. Siirtoistutuksia varten on Lupa- ja Valvontaviraston (LVV) myöntämä poikkeuslupa, joka voidaan myöntää kun muuta tyydyttävää ratkaisua lajin säilymiseksi ei löydy.
“Toiveena ja tavoitteena on auttaa soraistuksella sekä raakun että lohikalojen pärjäämistä ja leviämistä. Muutamien neliömetrien kokoisia siirtoistutussoraikkoja kasataan käsityönä. Raakut istutetaan näihin soraikkoihin joen yläjuoksulla”, kertoo Nissinen.
Lähellä soraistuspaikkoja on käynnissä myös pienten raakkujen kasvatuskoe. Raakku ohoi! -hankkeen toisena osana nämä miniraakut on siirretty vuosi sitten Karvianjoesta Satakunnasta Finsilvan alueelle Myllypuroon. Raakut ovat selvinneet hienosti.
”Toivottavasti niin pienet kuin isommatkin raakut lisääntyvät ja niiden tulevaisuus on valoisa”, Nissinen sanoo.
