| Luontopääoma, Metsätalous, Tiedotteet, Vastuullisuus

Näin Finsilva lisäsi monimuotoisuutta metsissään vuonna 2025

Tekopökkelöitä Finsilvan mailla vuonna 2025.

Finsilvan monimuotoisuusteot osoittavat, että luonnon monimuotoisuuden edellytyksiä voidaan parantaa osana taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta. Omistajien ja sijoittajien näkökulmasta kyse on pitkäjänteisestä tavasta rakentaa metsien arvoa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Finsilva lisäsi vuonna 2025 metsissään huomattavan määrän luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä: yli 100 000 säästöpuuta, yli 90 000 tekopökkelöä ja yli 6 000 suojatiheikköä. Lisäksi yhtiö ennallisti seitsemän luontokohdetta, toteutti kulotuksia ja säästöpuuryhmien ennallistamispolttoja yhteensä 37 hehtaarilla sekä suojeli pysyvästi yli 64 hehtaaria suota.

“Finsilva näyttää monimuotoisuustyöllään suuntaa niin Suomessa kuin Euroopassakin. Omistajat ja sijoittajat näkevät tämän yhä tärkeämpänä osana yhtiön kykyä tuottaa lisäarvoa myös tulevaisuudessa”, Finsilvan hallituksen puheenjohtaja Sami Veijalainen toteaa.

Finsilvan talousmetsissä lisätään käsittelyn yhteydessä monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä merkittävästi keskimääräistä metsänhoitoa enemmän. Toimenpiteitä ohjaavat metsäsertifikaattien lisäksi Metsä Group Plus -metsänhoitomalli sekä yhtiön oma Finsilva-malli.

”Tapamme toimia mahdollistaa monimuotoisuuden lisäämisen ja luontoarvojen tuottamisen systemaattisesti ja pitkäjänteisesti osana kannattavaa metsätaloutta. Markkinoiden kautta saamme korvauksen tuottamistamme luontoarvoista”, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen sanoo.

Monimuotoisuus huomioitiin hakkuiden ja taimikonhoidon yhteydessä

Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan Finsilvan toteuttama metsänhoitomalli lisää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä talousmetsissä merkittävästi. Tämä näkyy 50 vuoden aikajänteellä esimerkiksi monipuolisempana lajistona.

”Rakennepiirteiden määrät ovat linjassa edellisen vuoden kanssa, mikä osoittaa, että jatkamme Luken skenaariotarkastelun viitoittamalla tiellä. Määrät toki vaihtelevat vuosittain riippuen hakkuiden määrästä ja siitä, millaisia kohteita on käsittelyvuorossa. Tänä vuonna huomio kiinnittyy erityisesti valtavaan tekopökkelöiden määrään”, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen kertoo.

Säästöpuita jätettiin Finsilvan metsiin vuonna 2025 keskimäärin 18 kappaletta hehtaaria kohden käsittelypinta-alalla. Yhteensä metsiin jätettiin hakkuiden yhteydessä noin 98 000 elävää säästöpuuta ja noin 8 000 kuollutta säästöpuuta.

Säästöpuuryhmä Finsilvan mailla.
Säästöpuut ovat hakkuissa metsään jätettäviä puita, jotka muodostavat pitkällä aikavälillä lahopuuta. Finsilvan metsissä säästöpuut keskitetään isoihin ryhmiin.

Tekopökkelöitä tehtiin vuonna 2025 keskimäärin 15 kpl/ha, yhteensä hieman yli 90 000 kappaletta.

Lehtipuista tehtyjä tekopökkelöitä Finsilvan mailla.
Tekopökkelö on muutaman metrin korkeudelta katkaistu elävä puu, joka tuottaa metsään nopeasti lahopuuta. Tekopökkelöt ovat muun muassa hyviä pesimäpuita linnuille.

Suoja- ja riistatiheikköjä jätettiin taimikonhoidossa ja ennakkoraivauksessa yhteensä n. 6 000 kpl.

Suoja- ja riistatiheikkö Finsilvan mailla.
Metsiin jätetyt pienialaiset ja hoitamattomat tiheiköt tarjoavat suojaa ja ravintoa monille metsälajeille, kuten metsäkanalinnuille.

Monimuotoisuutta lisättiin myös talousmetsien ulkopuolella

Talousmetsien käsittelyn yhteydessä tehdyn monimuotoisuustyön rinnalla Finsilva ylläpitää ja lisää metsäluonnon monimuotoisuutta metsätalouden ulkopuolella olevissa kohteissa.

”Nykyaikaisessa metsätaloudessa pitää olla kaikki monimuotoisuuden turvaamisen työkalut käytössä. Lisäksi etsimme uusia työkaluja jatkuvasti, kuten nyt teemme luonnonarvokaupan pilotissa S-ryhmän kanssa”, Nissinen sanoo viitaten Pielavedellä ennallistettavaan suohon.

Luontokohteita ennallistettiin vuonna 2025 Finsilvan mailla yhteensä seitsemän kappaletta, joista kolme oli soita ja neljä vesienkunnostuksen hankkeita. Soiden osalta ennallistamishankkeista on yleensä kyse vuosikymmeniä sitten ojitetun suon palauttamisesta kohti luonnontilaa. Vesienkunnostukseen kuuluu esimerkiksi puron kunnostuksia, putki- ja pohjapatojen rakentamista sekä laskeutumisaltaiden rakentamista.

Suojelualueita perustettiin kaksi kappaletta, yhteensä yli 64 hehtaarin edestä. Kumpikin suojelualue on Helmi-kohde ja alueet on suljettu pysyvästi metsätalouden ja muun aktiivisen maankäytön ulkopuolelle. Lisäksi METSO-ohjelmaan tarjottiin useita suojelualueita, erityisesti vanhoja runsaslahopuustoisia metsiä. Yhteensä Finsilvan mailla on nyt 70 luonnonsuojelulain mukaista pysyvää suojelualuetta.

Kulotuksia ja säästöpuuryhmien polttoja toteutettiin yhteensä 37 hehtaarin alueella. Kulotusten osuus oli lähes 30 hehtaaria ja säästöpuuryhmien polttoja tehtiin kaikkiaan 14 kappaletta. Poltettujen puuryhmien keskikoko oli noin puoli hehtaaria.

Lisätiedot ja haastattelut

toimitusjohtaja Juha Hakkarainen, Finsilva Oyj
juha.hakkarainen[a]finsilva.fi
040 087 0867

metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen, Finsilva Oyj
markus.nissinen[a]finsilva.fi
040 573 1131

Lue lisää aiheesta: