Suomessa käynnistyi luonnonarvokaupan pilottihanke, kun Tapio Palvelut, S-ryhmä, LähiTapiola ja Finsilva tiedottivat noin 12 hehtaarin kokoisen suon ennallistamisesta Pielavedellä.
Mistä hankkeessa on kyse ja mitä se tarkoittaa metsäsektorille? Haastattelussa Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen.
Hei Juha, mikä tässä hankkeessa on uutta?
Luonnonarvokaupasta ja luonnonarvomarkkinoista on puhuttu jo pitkään. Aiheesta on pidetty lukuisia seminaareja ja kehittämishankkeita. Nyt käynnistetty pilottihanke on kuitenkin ensimmäinen kerta Suomessa, kun teoriakehikko viedään puheen tasolta käytäntöön. Mukana ovat yksityinen myyjä, yksityinen ostaja, rahavirrat ja viranomaisvarmennus.
Tämä ei ole sama asia kuin ekologinen kompensaatio, jossa kompensoidaan esimerkiksi rakentamisesta aiheutunut luontohaitta. Hankkeessamme luonnon tilaa parannetaan ja luonnonarvoja tuotetaan niin sanotusti lisäisesti eli ilman, että hyvitetään jossain muualla heikentyneitä luonnonarvoja. Kyse on markkinavetoisesta keinosta rahoittaa luonnon tilaa parantavia toimia.
Mitä luonnonarvokauppa tarkoittaa metsänomistajille?
Luonnonarvokauppa avaa metsänomistajille uudenlaisen ansaintakeinon, ja mahdollistaa ympäristö- ja taloudellisten tavoitteiden yhdistämisen. Tässä meillä on tekeillä hyvä esimerkki mallista, joka toimii riippumatta siitä, minkä verran metsää omistaa. Luonnonarvokauppaan soveltuva kohde voi nimittäin löytyä pienemmästäkin metsäomaisuudesta.
Miksi on tärkeää, että luonnonarvokauppa ja luonnonarvomarkkinat kehittyvät?
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen tarvitaan lisää rahoitusta. On myös selvää, että valtion rahat eivät yksistään riitä luontokadon torjumiseen tai ennallistamisasetuksen mukaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Ympäristöministeriössäkin halutaan saada luonnonarvomarkkinat käyntiin. Siksi tarvitsemme tällaisia yksityisellä rahoituksella toimivia markkinaehtoisia malleja.
Mitä hankkeen käynnistäminen on vaatinut?
Meiltä maanomistajana ja myyjänä on vaadittu aktiivisuutta sopivien luontokohteiden kartoittamisessa ja niiden tarjoamisessa. Ostajalta eli tässä tapauksessa S-ryhmältä hanke vaatii halua vaikuttaa positiivisesti luonnon tilaan tavalla, joka on todennettavissa.
Yksi hankkeen tärkeimpiä anteja on nimenomaan se, että nyt meillä on ensimmäistä kertaa tarkkaa ja käytäntöön perustuvaa tietoa siitä, mitä luonnonarvokaupan toteutus vaatii eri tahoilta. Prosessi on ollut oppimisprosessi kaikille, mutta nyt kun konsepti on ensimmäisen kerran saatu kasaan niin tästä on hyvä jatkaa.
Paljonko Finsilva tienaa kaupassa?
Me saamme rahoituksen ennallistoimenpiteiden toteuttamiselle ja sen päälle vielä aitoa tuloa. Tässä kohtaa rahaa tärkeämpää on kuitenkin se, että saamme toimintamallin pilotoitua ja keräämme arvokasta oppia luonnonarvokaupan hankkeiden toteutuksesta. Kun tiedämme, mitä luonnonarvokaupan toteutus vaatii, on meillä parempi näkemys myös siitä, millaisia summia voimme jatkossa odottaa.
Mitä ostaja ostaa ja saa luonnonarvokaupassa?
Käytännössä ostaja ostaa tuotettuja luonnonarvoja. Tuotettuja luonnonarvoja mitataan luonnonarvohehtaarilla, jonka avulla luontotekoja voidaan tavoitteellistaa, vertailla ja todentaa.
Luonnonarvokauppa tarjoaa vastuullisille yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti luonnon tilaan niin, että tuotettu luonnonarvo varmennetaan luotettavasti. Satsaukset voivat tukea yritysten liiketoimintaa esimerkiksi brändin tai vastuullisuusraportoinnin kautta.
Onko vastaavia luonnonarvokaupan hankkeita luvassa lisää?
Se on tavoitteemme, ja siltä myös vaikuttaisi. Finsilvalla on portfoliossaan useita kymmeniä luonnonarvokauppaan soveltuvia kohteita. Iso osa niistä on soita, mutta mukana on myös paahderinteitä ja virtavesiä.
Mitkä ovat eri toimijoiden roolit tässä hankkeessa?
Pilottihankkeessa S-ryhmä ostaa luonnonarvoja, Finsilva maanomistajana tuottaa luonnonarvoja, Tapio Palvelut Oy koordinoi hanketta ja LähiTapiola toimii kehityskumppanina. Luonnonarvohehtaarit varmentaa Lupa- ja valvontavirasto (ent. ELY-keskus). Lisäksi hyödynnämme urakoitsijoita käytännön ennallistamistoimien toteutuksessa.
Millainen kohde ennallistettava suo on?
Ennallistettava suo sijaitsee Pohjois-Savossa Pielavedellä. Noin 12 hehtaarin kokoinen suo on ojitettu 1960-luvulla, mutta ojitus on epäonnistunut eli siitä ei ole tullut metsämaata. Finsilva on tähän mennessä käsitellyt kohdetta metsätalouden ulkopuolisena alueena ja sen taloudellinen merkitys on ollut pieni.
Miten Pielaveden suo ennallistetaan?
Alueelle kasvanut haihduttava puusto poistetaan, ojat tukitaan ja vettä ohjaillaan, jolloin vedenpinta vähitellen nousee. Lisäksi varmistamme suojelurakenteilla, että vedet eivät valu suolta ympärillä sijaitseviin puroihin ja kanaviin.
Ennallistamisen tavoite on palauttaa suon vesitalouden kohti luonnontilaa eli puutonta avosuota. Kehittyminen avosuosta nykyiseen tilaan on ottanut 60 vuotta, joten ennallistamisenkin vaikutukset alkavat näkyä kunnolla vasta vuosikymmenten päästä.
LUE LISÄÄ:
Tutustu pilottihankkeeseen hankkeen verkkosivuilla: Luonnonarvokaupan pilottihanke Pielavedellä (Tapio)
Metsäntuntijat-webinaari: Luonnonarvomarkkinoilta ratkaisuja yritysten ympäristötavoitteiden toteuttamiseen 12.2.2026
