Luonnonarvomarkkinoiden tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, luoda uusia ansaintamahdollisuuksia maanomistajille ja ohjata yksityistä pääomaa luonnon ennallistamiseen ja suojeluun. Finsilva on täydessä valmiudessa luonnonarvomarkkinoilla toimimiseen.
Luonnonarvomarkkinat yhdistävät ympäristötavoitteet taloudellisiin mahdollisuuksiin. Luonnon monimuotoisuuden turvaamistoimia ja rahoituspohjaa on laajennettava, ja toimivat luonnonarvomarkkinat tarjoavat siihen yhden keskeisistä ratkaisuista. Markus Nissinen, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö, vastaa kysymyksiin kehittyvästä markkinasta ja luonnonarvokaupasta.
Miksi tarvitsemme luonnonarvomarkkinat?
– Ihmisen toimilla ja ilmastonmuutoksella on heikentäviä vaikutuksia sekä luonnon tilaan että talouteen. Luonnonarvomarkkinoilla monimuotoisuutta turvaavia suojelun, ennallistamisen ja luonnonhoidon toimia tehdään markkinarahalla, sanoo Nissinen.
– Luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen on erityisen ajankohtaista EU:n biodiversiteettistrategian ja siihen liittyvän ennallistamisasetuksen toimeenpanon myötä. Jäsenvaltioilta edellytetään heikentyneiden ekosysteemien ennallistamista, ja tarvitsemme julkisen rahoituksen lisäksi yksityisiä investointeja.
– Ympäristöministeriön arvioima ennallistamisasetuksen kustannus on Suomelle vuosittain jopa 1,4 miljardia euroa. Puuttuvaan 400–600 miljoonaan tarvitaan toimivat luonnonarvomarkkinat. Luonnonarvomarkkinoiden tarve on ymmärretty laajalti ja aihe on myös poliitikkojen huulilla. Tutkimusta, kehitystä ja pilottihankkeita on käynnissä niin Suomessa kuin EU:n tasolla. Suomen ehdotuksen ennallistamisasetuksen toteutuksesta on määrä valmistua vuoden 2026 lopulla.
Mitä luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan?
– Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan taloudellista toimintaa, jossa maanomistaja parantaa toimenpiteillään luonnon tilaa tai sen toimintaa ja myy tuottamiansa luonnonarvoja ostajille markkinoilla. Tähän on kaksi tapaa, joita tarkennan jäljempänä:
1) Ekologinen kompensaatio
2) Aito luonnonarvokauppa
Mitä tarkoittaa ekologinen kompensaatio
– Ekologinen kompensaatio on esimerkiksi rakentamisesta luonnolle aiheutetun haitan korvaamista. Ihmistoiminnan aiheuttama luontotyyppien tai uhanalaisten lajien elinympäristön heikentyminen hyvitetään tuottamalla vastaavanlaisia tai enemmän luonnonarvoja jollain muulla alueella.
– Haitan aiheuttaja maksaa kompensaation. Kohteen luontoarvot, luontohaitan suuruus ja toisaalta haitan kompensoimiseksi tarvittavan hyvityksen määrä lasketaan luonnonarvohehtaarilla. Ympäristöviranomainen vahvistaa kohteen luontoarvot ja luonnonarvohehtaarit sekä merkitsee kohteen hyvityskohteiden rekisteriin. Sekä ekologisessa kompensaatiossa että aidossa luonnonarvokaupassa käydään kauppaa nimenomaan luonnonarvohehtaareista.
Mitä on aito luonnonarvokauppa?
– Luonnonarvokauppa, josta käytetään myös termejä luontoarvokauppa ja luontotekokauppa, tarkoittaa vastuullisia luontotekoja, joilla turvataan luonnon monimuotoisuutta. Luonnonhoitoa, ennallistamista ja suojelutoimia toteutetaan markkinalähtöisellä rahalla. Ostajan ja myyjän lisäksi mukana voi olla myös välittäjäorganisaatio, kuten ympäristökonsulttiyhtiö, Nissinen toteaa.
Kehitämme uudenlaista markkinaehtoista luonnonarvokaupan mallia pilottihankkeessa, jossa S-ryhmä ostaa luontoarvoja Finsilvalta. Tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla noin 12 hehtaarin entinen avosuo Pielavedellä Pohjois-Savossa. Tutustu hankkeeseen!
– Meillä Finsilvalla metsänhoidon ytimessä ovat luontoa tukevat ja parantavat toimet, aktiivinen talousmetsien luonnonhoito. Metsä Group Plus -hoitomallin vuoden 2024 luvut osoittavat, että luontoarvojen lisääminen on mahdollista yhdistää kannattavaan metsätalouteen. Aito luonnonarvokauppa toimii jo puukaupan yhteydessä: puunostaja maksaa meille hakkuissa jätettävistä monimuotoisuutta tukevista rakennepiirteistä, kuten säästöpuista.
– Luonnonhoidon lisäksi ennallistaminen ja suojelutoimet ovat tärkeä osa aitoa, markkinarahalla tehtävää luonnonarvokauppaa. Finsilva tarjoaa laajan kattauksen kohteita niin ennallistamis- kuin suojelusopimuksia varten.
– Luonnonarvokauppa kaipaa lisää selkeitä pelisääntöjä, kunhan sääntely ei rajoita markkinoiden syntymistä. Yhdenmukaisen sääntelyn ja avoimen tiedon avulla valtio voi kuitenkin tarjota markkinatoimijoille ympäristön, jossa esimerkiksi viherpesun riski on mahdollisimman pieni.
Miten eri osapuolille syntyy taloudellista lisäarvoa?
– Maa- ja metsätalousministeriön tilaama ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toteuttama selvitys tuo esiin merkittäviä ansaintamahdollisuuksia myyjille eli maanomistajille. Kiinnostus luonnonarvokauppaan on myyjäpuolella suurta, ja erilaisia kohteita on tarjolla esimerkiksi MTK:n luontoarvot.fi palvelussa.
–Ympäristöministeriö on selvittänyt välittäjäorganisaatioiden roolia, markkinapaikkojen toteutustapoja, ostajien näkemyksiä sekä käytäntöjä, jotka tukevat luonnonarvomarkkinoiden toimivuutta. Ympäristöministeriön selvitys valmistui vuoden 2025 lopulla. Ostaja voi luonnonarvokaupan tehtyään vahvistaa omassa viestinnässään toimintansa kestävien valintojen roolia ja edelläkävijyyttä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Lisäksi mahdollinen välittäjäorganisaatio voi laskuttaa esimerkiksi neuvotteluavusta tai luonnonarvohehtaarien laskemisesta. Kysy Finsilvalta sopivia kohteita, Nissinen vinkkaa.
