Miten ojitetusta, kuivuneesta ja metsittyneestä suosta tehdään jälleen kostean upottava avosuo? Tässä artikkelissa käymme läpi suon ennallistamisen työvaiheet.
Suomessa on ojitettu miljoonia hehtaareja soita metsätalouskäyttöön. Aina ojitus ei kuitenkaan ole tuottanut puuston osalta toivottua tulosta, vaikka suon vesitalous on muuttunut ja siinä sivussa luontoarvot ovat heikentyneet.
Näin on käynyt myös Finsilvan omistamalla suolla Pielavedellä. 1960-luvulla ojitetun avosuon metsätaloudellinen arvo on vähäinen, mutta sen luonnonarvoja voidaan parantaa merkittävästi ennallistamalla. Noin 12 hehtaarin alue onkin pilottikohde Suomen ensimmäisessä markkinaehtoisessa luonnonarvokaupassa.
Vuonna 2025 Pielaveden suolla kasvoi puuta tähän malliin: ei riittävästi järkevän metsätalouden tarpeisiin, mutta kuitenkin riittävästi pitämään suota kuivana.
Näin suo ennallistetaan
Avosuon ennallistamisessa tavoitteena on palauttaa vesitalous ojitusta edeltävään tilaan ja luoda edellytykset suoluonnon elpymiselle.
Ennallistaminen etenee neljässä vaiheessa: ensin suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet, sitten poistetaan suota kuivattavaa puustoa, minkä jälkeen palautetaan vesitaloutta tukkimalla ojia ja ohjaamalla veden kulkua. Lopuksi työn onnistuminen arvioidaan ja tarvittaessa varmennetaan viranomaisella.
Vaihe 1: Ennallistamisen suunnittelu
Ennallistaminen alkaa suon tilan selvittämisellä ja ennallistamissuunnitelman laatimisella. Suunnittelussa tarkastellaan muun muassa alueen puustoa, ojitusta, maastonmuotoja ja veden virtaussuuntia. Vanhojen karttojen ja ilmakuvien avulla selvitetään, millainen suo oli ennen ojitusta.
Suunnitelmassa määritetään, mistä poistetaan puustoa, mitkä ojat tukitaan ja miten veden kulkua ohjataan, jotta suo voi palautua kohti ojitusta edeltänyttä tilaansa. Samalla varmistetaan, ettei vedenpinnan nostaminen aiheuta haittaa esimerkiksi naapurikiinteistöille tai ympäröiville metsille.
Pielaveden suon ennallistamissuunnitelma laadittiin syksyllä 2025 yhteistyössä luonnonarvokaupan koordinaattorina toimineen Tapio Palvelut Oy:n kanssa.
Vaihe 2: Puuston poistaminen
Ojituksen myötä suolle kasvanut puusto haihduttaa vettä ja ylläpitää suon kuivumista. Siksi ennallistettavalta avosuolta poistetaan pääosa puustosta luonnonsuojelullisissa hakkuissa.
Pielaveden kohteen hakkuissa säästettiin vanhoja käkkärämäntyjä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi osa puista jätettiin myöhemmin tehtäviä patorakenteita varten. Suoalueen luonnontilaisimmat ja vähäpuustoisimmat alueet jätettiin kokonaan koskemattomiksi.
Aina puustoa ei poisteta
Puuston käsittely riippuu siitä, millainen suo on ollut ennen ojitusta. Entisillä avosoilla ojituksen seurauksena kasvanut puusto poistetaan. Alun perin puustoisilla korpisoilla puusto voidaan säilytetään.
Vaihe 3: Ojien tukkiminen ja vesitalouden palauttaminen
Suon ennallistamisen tärkein työvaihe on ojien tukkiminen ja veden luontaisen kulun palauttaminen. Ojia täytetään kaivinkoneella, minkä lisäksi tarvittaessa rakennetaan patoja ja pintavalleja. Näin estetään veden valuminen pois suolta ja nostetaan vedenpintaa lähemmäs sen luonnollista tasoa.
Pehmeällä suolla työskentely vaatii kaivinkoneen kuljettajalta erityistä ammattitaitoa. Kuljettajan on osattava arvioida, missä kone kantaa ja miten maa-aines kannattaa muotoilla, jotta vesi saadaan kulkemaan haluttuun suuntaan.
Pielavedellä rakennettiin puuvahvisteinen pato suon laskuojaan. Jykevä rakenne on viimeinen este, joka pitää veden ja kiintoaineksen suolla.
Ojien täyttämisen lisäksi veden kulkua voidaan ohjata erilaisilla rakenteilla. Padoilla estetään veden poistumista suolta, kun taas pintavallien avulla vettä voidaan levittää laajemmalle suoalueelle.
Entä jos ei tehdä mitään?
Ojitettu suo voi alkaa palautua myös itsestään, jos ojat ovat jo tukkeutuneet ja puusto on vähäistä. Usein ojat kuitenkin kuivattavat suota vielä umpeenkasvaneinakin, ja ojituksen myötä kasvanut puusto ylläpitää kuivumista haihduttamalla vettä. Aktiivisella ennallistamisella suon vesitalouden ja suoluonnon palautumista nopeutetaan.
Vaihe 4: Ennallistamisen arviointi
Kun ojat on tukittu ja veden kulkua ohjaavat rakenteet ovat valmiit, tarkistetaan, että ne toimivat suunnitellusti. Tärkeintä on varmistaa, että vedenpinta nousee ja vesi leviää suolle halutulla tavalla.
Koska Pielaveden suo oli osa luonnonarvokauppaa, ennallistamisella saavutettavia monimuotoisuushyötyjä arvioitiin erityisen tarkasti. Niiden luotettava todentaminen on tärkeää, sillä luonnonarvokaupassa ostaja maksaa nimenomaan luonnonarvojen lisäämisestä.
Siksi tässä tapauksessa viranomainen (LVV) varmentaa vielä erikseen tuotetut luonnonarvot. Luonnonarvojen lisäystä mitataan luonnonarvohehtaareina.
Suo ei palaudu hetkessä
Ennallistamisen ensimmäiset tulokset voivat näkyä nopeasti. Kun ojien kuivattava vaikutus lakkaa, vedenpinta alkaa nousta ja suo vettyä. Suoluonnon palautuminen kokonaisuudessaan vie kuitenkin vuosia ja vuosikymmeniä. Ihmisen toteuttamien ennallistamistöiden jälkeen vetovastuu prosessin toteuttamisesta siirtyy luonnolle.
Vähitellen suolle alkaa palautua sille tyypillistä kasvillisuutta, kuten rahkasammalia ja saroja. Samalla elinolosuhteet paranevat monille suolajeille. Vedenpinnan nousu ja kasvillisuuden elpyminen luovat myös edellytyksiä turpeen muodostumiselle.
Ennallistamisen vaikutukset voivat ulottua myös suon ulkopuolelle. Vesitalouden palautuminen voi pitkällä aikavälillä vähentää kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutumista alapuolisiin vesistöihin.
Tutustu Pielaveden luonnonarvokaupan pilottihankkeeseen: Näin toimii Suomen ensimmäinen markkinaehtoinen luonnonarvokaupan hanke
