Finsilva teki sopimuksen omilla maillaan virtaavan Vuorijoen osuuden kunnostustöistä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Viitasaarella toteutettu kunnostus kuuluu kansallisen Helmi-ohjelman pienvesi- ja rantaluontokunnostustöihin.
Viitasaaren ja Kannonkosken läpi virtaava Vuorijoki on noin 3 kilometriä pitkä. Vuorijoki on virallisesti puro, koska sen valuma-alue on alle 100 km2. Vielä 1950-luvulla uittoväylänä toiminutta Vuorijokea on perattu syväksi uimaksi tukkien uittoa varten. Purossa on myös laudasta rakennettuja uittorännejä. Ihmisen toimesta muuttunutta puroa kunnostettiin kone- ja käsityönä elo-syyskuussa 2025.
– Helmi-ohjelman yksi tavoitteista on palauttaa Suomessa satoja kilometrejä puroja luonnontilaan. Maanomistajien suostumus on tässä ratkaisevassa asemassa. Vuorijoen kunnostus palauttaa puroon niin kalastoa, muuta lajistoa kuin luontoarvoja, sanoo Jaakko Mattila, luonnonsuojelun asiantuntija Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Vesialue, eli itse puron uoma on Vuoskosken osakaskunnan hallinnassa. Finsilva hyväksyi sopimuksella suunnitelman mukaiset kunnostustoimenpiteet ja antoi suostumuksensa niiden toteuttamiseen ja maastossa liikkumiseen omilla maillaan.
Kivet, sora ja puu ennallistavat karua uomaa
Vuorijoen kunnostusmenetelminä käytettiin pääasiassa peratun uoman kiveämistä, kutusorastusta ja puumateriaalin lisäämistä luonnollisiksi liekopuiksi. Uoman varrelle ja rantapenkkoihin peratut kivet nostettiin takaisin uomaan. Puron kunnostuksessa käytettiin myös kooltaan noin 16–56 mm kutusoraa yhteensä 20 tonnia. Urakoitsijana toimi Pekka Kaukonen Hyötyvuokraus Oy:stä.
– Osa Vuorijoesta on rauhoitettu, koska yläjuoksulla on harvinaista hiuskoukkusammalta. Kunnostus on hyödyllistä ja perusteltua muissa osissa puroa, missä voidaan saavuttaa luonnontilan ja luontoarvojen palautumista. Kun kalastolle lisätään suojapaikkoja, syntyy monipuolisuutta ja virtausvaihtelua, joka hyödyttää muitakin eliöitä, Jaakko Mattila kertoo.
Finsilvan ja Keski-Suomen ELY-keskuksen sopimus koskee Valkeapuron kiinteistöä, joka on metsätalouskäytössä. FSC®- ja PEFC-sertifioidusssa metsässä puron molemmin puolin kulkee kasvillisuudeltaan rehevä suojavyöhyke suojelemassa monimuotoisuutta. Puron varrella on lähteitä ja tihkupintoja. Liikkumiselle herkillä paikoilla kunnostustyö tehtiin käsin käyttäen apuna taljoja ja rautakankia.
– Puroa on aikanaan perattu ottamalla sieltä kiviä pois, ja nyt karua uomaa kivettiin uudestaan. Finsilvan strategiaan kuuluu olla mukana tällaisissa kunnostus- ja ennallistamishankkeissa. Vastaavanlaista kunnostusta toteutetaan Finsilvan mailla myös läheisellä Äänekosken Niinijoella, kertoo Petri Manninen, Finsilvan maankäyttöasiantuntija.
