Luonnonvarakeskuksen tuore selvitys osoittaa, että luonnon monimuotoisuutta voidaan merkittävästi lisätä myös talousmetsissä. Monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä lisäämällä metsiin tulee esimerkiksi monipuolisempi lajisto. Ajan myötä metsä näyttää tutkijan mukaan luonnontilaisemmalta satunnaisen marjastajankin silmään.
Selvityksessä tutkittiin Suomen suurimpiin metsänomistajiin lukeutuvan Finsilva Oyj:n talousmetsissään käyttämän metsänhoidon mallin vaikutuksia 50 vuoden aikajänteellä.
”Tulokset osoittavat selvästi, että talousmetsissä tehdyillä aktiivisilla toimilla on vaikutusta. Jos vain niin halutaan, monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden suotuisa kehitys voidaan turvata suojelukohteiden lisäksi myös talousmetsissä”, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Hannu Salminen sanoo.
Finsilvan metsänhoidon mallissa tuotetaan huomattavasti keskimääräistä metsänhoitoa enemmän monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä, kuten lahopuuta, säästöpuita ja lehtipuita. Toimenpiteiden tasoa ohjaavat metsäsertifikaattien lisäksi Finsilvan oma metsänhoitomalli sekä erityisesti Metsä Group Plus -hoitomalli.
“Pystyimme ensi kertaa mallintamaan tämän tasoisten toimenpiteiden vaikutuksia verrattuna sertifikaattien asettamaan perustekemiseen. Monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden osalta liikutaan nyt kokonaan eri tasolla”, Salminen kertoo.
”Selvitys osoittaa, että metsätalouden kannattavuus ja luonnon monimuotoisuuden aktiivinen vahvistaminen eivät ole ristiriidassa. Päinvastoin ne tukevat toisiaan ja tuottavat metsänomistajalle arvoa pitkällä aikavälillä”, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen toteaa.
Vuonna 2075 metsät näyttävät ja tuntuvat erilaisilta
Selvityksen kehitysennusteiden mukaan seuraavien 50 vuoden aikana Finsilvan talousmetsissä säästöpuiden määrä lähes seitsenkertaistuu kahteen miljoonaan kappaleeseen. Lisäksi lahopuun määrä lähes kaksinkertaistuu 9,6 kuutiometriin hehtaaria kohden ja lehtipuidenkin tilavuus kasvaa 2,5 miljoonaan kuutiometriin.
Näiden rakennepiirteiden lisääntymisen vaikutus näkyy Hannu Salmisen mukaan monimuotoisuuden eri tasoilla: monipuolistuva metsien ja puustojen rakenne tarjoaa enemmän erilaisia elinympäristöjä ja luo siten edellytykset lajikirjon suotuisalle kehitykselle.
”Kehityksen myötä talousmetsistä tulee rakenteeltaan monipuolisempia ja kerroksellisempia. Metsässä näkyy enemmän eri puulajeja ja lahoamisen eri vaiheissa olevia puita. Ja kun säästöpuiden myötä hakkuissa ei jää niin selkeitä yhtenäisiä aukkoja, metsät muuttuvat ajan myötä myös ulkonäöltään peitteisemmiksi ja luonnontilaisemman tuntuisiksi”, Salminen kuvailee.
Salmisen mukaan säästöpuiden jättäminen hakkuissa johtaa lopulta siihen, että esimerkiksi hömötiaiselle on enemmän tarjolla lajin kipeästi kaipaamia pesäpaikkoja. Lahopuusta ovat lisäksi riippuvaisia tuhannet muut metsälajit, kuten monet hyönteiset ja käävät.
Monimuotoisuus on metsien henkivakuutus
Viime aikoina metsäkeskustelussa on korostunut esimerkiksi metsien hiilivarannot, mutta Salminen kaipaa lisää keskustelua monimuotoisuudesta.
”Monimuotoisuuden merkitys on valtava metsän resilienssin kannalta, sitä voi ajatella metsän henkivakuutuksena. Mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä paremmin se sopeutuu erilaisiin muutoksiin. Esimerkiksi sekapuustoisuuden lisääminen vahvistaa sekä rakenteellista että lajistollista monimuotoisuutta samalla, kun se parantaa metsän vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan”, Salminen sanoo.
Rohkaiseva viesti suomalaisille metsänomistajille
Luken selvityksen tulokset ovat hyvin positiivisia, mutta Hannu Salmisen mukaan metsien monimuotoisuuteen vaikuttavissa mekanismeissa riittää edelleen tutkittavaa.
”Meidän täytyy ymmärtää vieläkin paremmin sitä, millaisia vaikutuksia näiden rakennepiirteiden lisäämisellä lopulta on monimuotoisuuteen. Näin voimme jatkossa saada entistä tehokkaampia työkaluja monimuotoisuutta vaalivaan metsänhoitoon”, Salminen toteaa.
”Tämä selvitys antaa rohkaisevan viestin suomalaisille metsänomistajille. Jokainen voi vaikuttaa metsän monimuotoisuuteen jo melko pienilläkin teoilla, ja ilman että metsätalouden tuotto merkittävästi kärsii. Luontopääomamarkkinoiden kautta saamallamme kompensaatiolla on merkittävä vaikutus luonnonhoitotoimien kustannusvaikutukseen”, Markus Nissinen toteaa.
Luonnonvarakeskus toteutti selvityksen metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilvan tilauksesta. Tutkimuksen aineistona käytettiin metsävaratietoa Finsilvan talousmetsäkäytössä olevista metsistä (n. 130 000 ha). Tarkempi tieto selvityksen tuloksista, toteuttamisesta ja johtopäätöksistä löytyy Finsilvan sivuilta ladattavasta raportista.
Lisätiedot ja haastattelut
toimitusjohtaja Juha Hakkarainen, Finsilva Oyj
juha.hakkarainen@finsilva.fi
040 087 0867
metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen, Finsilva Oyj
markus.nissinen@finsilva.fi
040 573 1131
johtava tutkija Hannu Salminen, Luonnonvarakeskus
hannu.salminen@luke.fi
029 532 5330
Artikkelin pääkuva on otettu 18.3.2025 Mänttä-Vilppulassa Finsilvan kohteen korjuunvalvonnan yhteydessä. Kuvassa näkyy iso säästöpuuryhmä ja sen ympärillä sekä yhteydessä tekopökkelöitä.
