Finsilva istuttaa tänäkin vuonna yli 3,5 miljoonaa uutta puuntaimea. Tehokkaassa ja tuottavassa metsänviljelyssä on tärkeää toimia ripeästi ja valita kasvupaikkaan sopiva puulaji sekä viljelymuoto.
Finsilvan tavoitteena on saada metsä kasvamaan hakkuiden jälkeen mahdollisimman nopeasti ja tasaisesti. Jos leimikko korjataan alkuvuodesta, on taimet yleensä istutettu tai siemenet kylvetty jo saman vuoden aikana.
– Jos metsän uudistaminen viivästyisi, olisi se huono juttu niin taimien kasvun, metsänhoidon kustannusten kuin hiilinielunkin näkökulmasta. Kun uudistaminen tehdään nopeasti, taimet saavat paremmat kasvuolosuhteet, kun ympärillä ei vielä ole kilpailevaa kasvillisuutta, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen kertoo.
Nopea uudistaminen yhdistettynä oikein valittuihin menetelmiin johtaa metsätalouteen, joka on sekä tuottavaa että kustannustehokasta. Kun nopeasti kasvuun lähtenyttä taimikkoa hoidetaan aktiivisesti, edistyy samalla metsän kehittyminen hiilinieluksi.
Kasvupaikka määrää oikean puulajin
Metsän uudistamisessa on tärkeää valita kasvupaikkaan parhaiten sopiva puulaji. Esimerkiksi Finsilvan maat ovat pääosin kuivahkoja ja karun puoleisia kangasmetsiä, jotka sopivat parhaiten männyn kasvualustaksi. Näin ollen suurin osa vuosittain istutettavista yli 3,5 miljoonasta taimesta on mäntyjä. Toiseksi eniten istutetaan kuusta.
– Istutamme myös lehtipuita, erityisesti rauduskoivua. Kuitenkin suurin osa lehtipuista metsissämme syntyy luontaisesti. Kun uudistamisen jälkeen tapahtuvassa metsänhoidossa suosimme lehtipuuta, on lehtipuun määrä metsissämme lopulta uudistamismääriä suurempi, Nissinen sanoo.
Luonnonvarakeskuksen tekemän skenaariotarkastelun mukaan lehtipuiden tilavuus kasvaa Finsilvan metsissä seuraavan 50 vuoden aikana 1,7 miljoonasta kuutiometristä 2,5 miljoonaan kuutiometriin.
Finsilva hyödyntää sekaistutusta, jossa samalle kohteelle tulee useampaa kuin yhtä puulajia. Kun metsässä kasvaa useampia puulajeja, on se yhden puulajin metsää vahvempi selviytymään esimerkiksi hirvi- ja hyönteistuhoista ja sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Samalla sekaistutus lisää metsäluonnon monimuotoisuutta.
Istutus on metsänviljelyn kulmakivi
Finsilva uudistaa metsiä istuttamalla, kylvämällä ja luontaisesti uudistamalla. Ylivoimaisesti eniten käytetään istuttamista. Taimet istutetaan metsurityönä pottiputkella.
– Kuusi ja rauduskoivu uudistetaan käytännössä aina istuttamalla. Mäntyä kylvetään hyvin taimettuville kuiville kankaille, mutta tuoreilla kankailla käytämme istutusta. Puolukkatyypin kuivahkoilla kankailla mäntyä voidaan viljellä sekä istuttamalla että kylvämällä, Nissinen sanoo.
Istuttamisessa käytetään jalostettuja taimia, koska ne kasvavat jopa 20–25 prosenttia jalostamattomia taimia nopeammin. Tällä on huomattava vaikutus siihen, että metsä saadaan kasvamaan nopeasti. On kuitenkin hyvä huomata, että jalostamisesta huolimatta metsässä on aina mukana luontaisesti syntyneitä taimia.
Metsän istutuksen yhteydessä maata muokataan, koska muokkaamattomaan maahan istutettujen taimien eloonjäänti on epävarmaa ja kasvu hidasta. Finsilva käyttää maanmuokkauksen menetelmänä pääsääntöisesti kääntömätästystä, jossa maa käännetään ylösalaisin samaan kohtaan, josta se on nostettu. Näin taimille saadaan ravinteikas ja kilpailusta vapaa kasvualusta. Kääntömätästys rikkoo maanpintaa mahdollisimman vähän, ja muokkaustyön jäljet häviävät nopeasti.
Lue lisää aiheesta:
Tutustu tapaamme toteuttaa kestävää ja kannattavaa metsätaloutta.
